Suomi-Itävalta Yhdistyksen säännöt
1 §
Yhdistyksen nimi on Suomi-Itävalta Yhdistys - Finland-Österrike Föreningen - Finnland-Österreich Verein ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on mahdollisuuksiensa mukaan kehittää ja edistää hyviä suhteita Suomen ja Itävallan
välillä levittämällä Suomessa tietoja ja tuntemusta Itävallan yhteiskunnallisista oloista, tämän maan luonnosta,
historiasta, kulttuurista sekä päinvastoin Itävallassa vastaavista Suomen olosuhteista.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa valtiollisiin asioihin.
3 §
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan:
1) järjestämällä valistus-, esitelmä-, kirjallisuus-, taide- ja viihdetilaisuuksia;
2) myötävaikuttamalla kummankin maan ammattiryhmien välisten kosketusten syntymisessä pitämällä
yhteyttä eri ammattialojen järjestöihin, opetuslaitoksiin ja viranomaisiin vierailujen sekä vaihtotoiminnan
järjestämiseksi;
3) edistämällä maiden välistä kulttuurivaihtoa harjoittamalla opiskelija- ja luennoitsijavaihtoa, tarjoamalla
tätä koskevaa informaatiota yleisölle, hankkimalla käytettäväksi erilaisia julkaisuja ja kirjallisuutta,
järjestämällä saksan kielen opiskelutilaisuuksia sekä kielitutkintoja;
4) edistämällä matkailua Suomen ja Itävallan välillä, erityisesti järjestämällä seuramatkoja Suomesta Itävaltaan ja päinvastoin;
5) harjoittamalla toimintaansa liittyvää julkaisutoimintaa;
6) harjoittamalla yhteistoimintaa Itävallassa jo toimivien taikka sinne perustettavien vastaavanlaisten yhdistysten kanssa;
7) tukemalla neuvoen ja toimin Suomessa oleskelevia Itävallan kansalaisia, järjestämällä heille tutustumistilaisuuksia ja tukemalla heidän
yhteenkuuluvaisuuden tunnettaan; sekä
8) harjoittamalla toimintansa tukemiseksi tarvittaessa ravintolatoimintaa siihen asianmukaisen luvan saatuaan.
4 §
Yhdistyksellä on oikeus omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja arvopapereita sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
5 §
Yhdistyksen kokouksessa ovat jäsenet oikeutettuja käyttämään suomen, ruotsin tai saksan kieltä. Pöytäkirjakieli on suomi. Jäsenillä on oikeus saada pöytäkirjaan myös ruotsin- tai saksankielisiä lausuntoja ja merkintöjä, jotka on pöytäkirjaan suomeksi käännettävä.
6 §
Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, kannattaja-, tuki-, lahjoittaja- taikka kunniajäseniä.
Vain varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.
Varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä täysivaltaiset Suomen tai Itävallan kansalaiset taikka rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdistyksen
hallitus varsinaisiksi jäseniksi hyväksyy.
Muita kuin Suomen kansalaisia voidaan yhdistyksen jäseniksi hyväksyä määrä, joka on enintään kolmasosa (1/3) yhdistyksen koko jäsenmäärästä.
Tukijäseneksi voi päästä suomalainen tai itävaltalainen rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö taikka muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa
taloudellisesti tukea yhdistyksen toimintaa ja jonka yhdistyksen hallitus tukijäseneksi hyväksyy.
Lahjoittajajäseneksi voi yhdistyksen hallitus kutsua suomalaisen tai itävaltalaisen henkilön, joka on tehnyt yhdistykselle huomattavan lahjoituksen.
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen vuosikokous hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen hyväksi ansiokkaasti toimineen henkilön.
Kannattajajäseniksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka eivät täytä varsinaisiksi jäseniksi,
tukijäseniksi taikka lahjoittajajäseniksi hyväksymisen edellytyksiä, mutta jotka muutoin haluavat toimia yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi.
7 §
Yhdistyksen jäsenellä on koska hyvänsä oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän yhdistykseen liittymällä on sitoutunut tai jos hän on menettelyllänsä yhdistyksessä
tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, on hallituksella oikeus erottaa hänet yhdistyksestä.
Jäsen, joka katsoo tulleensa erotetuksi ilman pätevää syytä, on oikeutettu vaatimaan asian alistamista yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Vaatimus asian alistamisesta yhdistyksen kokoukselle on tehtävä yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa siitä, kun
erottamispäätös on annettu jäsenelle tiedoksi. Yhdistyksen hallituksella on oikeus katsoa jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta
eronneeksi yhdistyksestä sen vuoden lopussa, jolta vuodelta hän on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta. Jäsen on velvollinen suorittamaan
ennen jäsensuhteen lakkaamista erääntyneet jäsenmaksunsa.
8 §
Varsinaiset jäsenet, kannattaja- ja tukijäsenet ovat velvollisia hallituksen määräämänä aikana suorittamaan jäsenmaksun, jonka yhdistyksen
vuosikokous toimintavuotta varten vahvistaa taikka valintansa mukaan hallituksen määräämänä aikana ainaisjäsenmaksun, jonka määrän yhdistyksen
vuosikokous samoin vuosittain vahvistaa.
Kunnia- ja lahjoittajajäsenet ovat jäsenmaksuista vapaita.
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttyjen yhdistysten, joita näissä säännöissä kutsutaan paikallisyhdistyksiksi, jäsenmaksun suuruudesta
päättää yhdistyksen vuosikokous toimintavuosittain. Jäsenmaksun määräytymisperusteena on paikallisyhdistysten jäsenten lukumäärä.
Yhdistyksen jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.
9 §
Yhdistys voi perustaa rekisteröimättömiä paikallisosastoja Suomen paikkakunnille, joissa harkitaan olevan riittävä jäsenistöpohja
paikallisosaston toimintaa silmällä pitäen.
Paikallisosasto voi tarvittaessa rekisteröityä itsenäiseksi yhdistykseksi ja voidaan se tällöin hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi.
Sikäli kun paikallisosastoa ei rekisteröidä ovat yhdistyksessä näiden sääntöjen perusteella tehdyt päätökset paikallisosastoja ja niiden
jäsenistöä velvoittavia.
Paikallisosaston toimintaa varten valitaan tarvittavat toimielimet ja virkailijat, jotka siinä tapauksessa, että paikallisosastoa ei
rekisteröidä, toimivat yhdistyksen hallituksen valvonnan alaisina.
10 §
Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus.
Hallitukseen kuuluu vuosikokouksen valitsemina puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, jota kutsutaan myös yhdistyksen sihteeriksi,
taloudenhoitaja sekä vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenistä tulee, mikäli mahdollista vähintään
yhden kolmasosan (1/3) olla syntyperäisiä itävaltalaisia.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja taikka varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä ovat kokouksessa
saapuvilla. Päätökset tehdään hallituksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänien mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni,
vaaleissa arpa.
11 §
Hallituksen tehtävänä on:
1. hoitaa yhdistyksen juoksevia asioita,
2. valvoa, että yhdistyksessä vallitsee järjestys,
3. valmistaa yhdistyksen kokoukselle esitettävät asiat,
4. edustaa yhdistystä,
5. ottaa tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt, sekä
6. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset.
Hallitus voi tarpeen vaatiessa asettaa työ- ja muita valiokuntia huolehtimaan määrättyjen kysymysten valmistelemisesta. Valiokunnat toimivat
hallituksen antamien ohjeiden mukaan ja ovat toiminnastaan vastuussa hallitukselle.
Hallitus voi kutsua kokoukseensa neuvonantajiksi eri alojen asiantuntijoita.
12 §
Yhdistyksellä voi olla valtuuskunta, johon kuuluvat itseoikeutettuina hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja,
yhdistyksen sihteeri ja taloudenhoitaja sekä lisäksi vähintään kaksi (2) ja enintään viisitoista (15) yhdistyksen kokouksen hallituksen esityksestä
kutsumaa jäsentä. Enintään neljä (4) hallituksen jäsentä saa samanaikaisesti olla valtuuskunnan jäseniä.
Valtuuskunnan jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.
Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ei voida valita
valtuuskunnan puheenjohtajaksi eikä varapuheenjohtajaksi. Valtuuskunnan sihteerinä toimii yhdistyksen sihteeri.
Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun viisi (5) jäsentä, niihin luettuina puheenjohtaja taikka varapuheenjohtaja ovat saapuvilla.
Valtuuskunnan tehtävänä on näiden sääntöjen puitteissa edistää yhdistyksen toimintaa ja taloutta toimimalla yhdistyksen hallituksen
neuvonantajana. Valtuuskunta voi pyytää hallitukselta selvityksiä yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta ja valtuuskunta voi esittää hallitukselle
toivomuksia yhdistyksen toiminnan suhteen.
Valtuuskunnan kokouksen kutsuu koolle sen puheenjohtaja kullekin valtuuskunnan jäsenelle toimitetulla kirjallisella kutsulla. Yhdistyksen
hallituksella on oikeus tarvittaessa kutsua koolle valtuuskunnan kokous.
13 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä hallituksen jonkun muun jäsenen kanssa.
14 §
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain.
Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja hallituksen toimintakertomuksen. Tilinpäätös on
laadittava kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Hallituksen tulee päivätä ja allekirjoittaa tilinpäätös.
Tilinpäätösasiakirjat on kirjanpitoaineistoineen annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta ennen yhdistyksen vuosikokousta.
15 §
Yhdistyksessä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, jotka vuosikokous valitsee kulumassa olevaa tili- ja
toimitavuotta varten.
Tilintarkastajien toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
16 §
Yhdistyksen vuosikokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä.
Kokouksessa on
valittava
1. vuosikokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka samalla tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina;
esitettävä
2. tilinpäätös;
3. tilintarkastuskertomus;
päätettävä
4. hallituksen toimintakertomuksen hyväksymisestä;
5. tilinpäätöksen vahvistamisesta;
6. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille mahdollisille vastuuvelvollisille;
7. toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä taikka alijäämä antaa aihetta;
8. jäsenmaksun sekä talousarvion vahvistamisesta kuluvaa tili- ja toimintavuotta varten samoin kuin tili- ja toimintavuoden aikana
perittävän ainaisjäsenmaksun suuruudesta;
9. hallituksen ja valtuuskunnan jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavasta palkkiosta;
10. hallituksen jäsenten lukumäärästä;
valittava
11. hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitajat sekä hallituksen muut jäsenet tästä kokouksesta alkavaksi
ja seuraavaan vuosikokoukseen kestäväksi toimikaudeksi;
12. tilintarkastajat ja varatilintarkastajat tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa kuluvalta tili- ja toimintavuodelta;
13. tarvittaessa valtuuskunnan jäsenet.
Edellisen lisäksi käsitellään vuosikokouksessa asiat, jotka hallitus taikka yhdistyksen jäsen on esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi siten, kuin siitä jäljempänä määrätään ja jotka asiat on mainittu kokouskutsussa.
17 §
Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen yhdistyksen kokous on niin ikään pidettävä, jos tilintarkastaja taikka yhdistyksen jäsenet, jotka edustavat vähintään yhtä
kymmentäosaa (1/10) yhdistyksen varsinaisista tai kaikista äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti sitä hallitukselta vaativat
ilmoittamaansa asian käsittelyä varten. Hallituksen on toimitettava kokouskutsu 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
18 §
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi jättämällä hallitukselle kirjallinen esitys niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
19 §
Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta kullekin
yhdistyksen jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn jäsenen postiosoitteeseen toimitetulla kirjeellä. Kutsussa on mainittava kokouksessa
käsiteltävät asiat. Milloin asia koskee yhdistyksen sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kutsussa.
Yhdistyksen muut tiedonannot voidaan toimittaa jäsenistölle osoitetulla kiertokirjeellä taikka muulla soveltuvalla tavalla.
20 §
Yhdistyksen kokouksessa on vaalit suoritettava umpilipuin, jos yksikin saapuvilla oleva äänioikeutettu sitä vaatii.
Äänten mennessä yhdistyksen kokouksessa tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
21 §
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen sitä varten koolle kutsuttu kokous. Päätös on pätevä vain, mikäli sitä on kannattanut vähintään kolme neljännestä (3/4) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä.
22 §
Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain, mikäli vähintään kolme neljännestä (3/4) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä on sitä koskevaa esitystä kannattanut kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava aikaa vähintään yksi kuukausi. Jälkimmäiseen kokoukseen annettavassa kokouskutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.
23 §
Yhdistyksen purkautuessa on sen varat käytettävä Suomen ja Itävallan välisiä suhteita edistäviin tarkoituksiin yhdistyksen viimeisen kokouksen lähemmin määräämällä tavalla.
24 §
Muuten sovelletaan voimassa olevaa yhdistyslakia.
*****
Oikeusministeriö on hyväksynyt tämän sääntöjen muutoksen yhdistysrekisteriin 26.9.1991.
Rekisterinumero 74150